AJANKOHTAISIA
 
Pirkko Sallinen-Gimpl 1940-2022 - In memoriam

Karjalaisuuden tutkija FT Pirkko Sallinen-Gimpl (ent Kovalainen) poistui keskuudestamme 10.2.2022, mutta hänen työnsä ja muistonsa elää.

Suru-uutinen koskettaa paitsi Tyyne-Kerttu Virkki-Säätiötä myös laajalti karjalaisen kulttuurin vaalijoita.

Evakkoperinne kiinnosti Pohjois-Karjalassa syntynyttä Pirkkoa jo opiskeluajan

alussa. Haastattelututkimus eteni laajempaan tutkimukseen 1965-75. Sen yhteydessä hänen tehtävänään oli selvittää olisiko mahdollista säilyttää siirtokarjalainen identiteetti uudessa ympäristössä, jossa karjalaiset olivat vain pieni vähemmistö. Näihin aikoihin karjalainen siirtolaisuus oli ”unohdettu”, eikä Karjalan luovutuksesta pahemmin puhuttu.

Pirkko Sallinen-Gimpl väitteli 1994. Väitöskirja Siirtolaiskarjalaisten sopeutuminen – suomalainen selviytymistarina osoitti kuinka karjalaiset säilyttivät kulttuurinsa vieraassa ympäristössä. Karjalaisten sijoittuminen kanta-Suomeen oli osaltaan tuonut yleiseen tietoisuuteen suomalaisen kulttuuriperinteen itäiset arvot. Kahden kulttuuripiirin kohtaaminen johti mielenkiintoiseen vuorovaikutukseen, jossa siirtokarjalaiset jatkoivat omia perinteitään, mutta omaksuivat samalla piirteitä uudesta ympäristöstä.

Pirkko Sallinen-Gimplen mittava kirjallinen tuotanto ja luentotoiminta kattoi karjalaisuuden tapakulttuuria ja ruokakulttuuria myöten. Virkki käsityömuseo karjalaisine käsitöineen ja ennen kaikkea karjalaisuutta vaaliva Tyyne-Kerttu Virkki muodostuivat hänelle läheisiksi. Pirkko Sallinen-Gimpl antoi panoksensa museon ohjelmiin. Tyyne-Kerttu Virkin merkitystä karjalaisen kulttuurin ylläpitäjänä hän analysoi artikkelissa ”Tyyne-Kerttu Virkki ja karjalaisuus” muistojulkaisussa ”Taitoa tarvitaan -kutsumukselle uskollinen elämäntyö”, Helsinki 2007 (Luettavissa verkkosivuilla). Pirkko Sallinen-Gimplen julkaisuista mainittakoon mm Elävä karjalaisuus, Karjalainen keittokirja 1988, Karjalainen nainen 2013, Muolaan morsei ja sulho evakkoreellä Hämeeseen 2018, ja viimeiseksi jäänyt Suuri karjalainen piirakkakirja SKS 2021.

Karjalaisuuden määritelmää Pirkko Sallinen-Gimpl kiteytti juhlapuheessa Pälkjärven pitäjäseuran 70-vuotisjuhlassa, 7.7.2019 ”Karjalaisuus elää ajassa. Karjalaisuuden tulkinta voi muuttua ajan kuluessa tai ainakin eri korostukset nousevat esiin. Toisinaan on palattava perusasioihin. Tuntuu siltä, että entistä useammin joutuu selittämään ulkopuolisille, mitä Karjala oli, että se kuului Suomeen, että Suomessa on syntynyt siirtokarjalainen identiteetti yhteisen karjalaisen identiteetin yhdeksi ulottuvuudeksi ja että se jatkuu tulevaisuuteen. Sukupolvesta toiseen tiedetään näistä juurista ja se säilyy rikastuttavana ja myös evakuoinnin ja uudelleen sijoittumisen vaikeuksista huolimatta toiveikkaana, iloisena ja myötämielisenä, rakkaana ja rakastavana karjalaisuuden henkenä tulevaisuuteen”.

Jarno Peltonen

Tyyne-Kerttu Virkki Säätiö, puheenjohtaja

PIRKKO.jpg

 Pirkko Sallinen-Gimpl Virkki Käsityömuseossa 2006.

Intiimin kosketus
8.10.2021 – 13.3.2022 Designmuseo

Digitaalinen ja poliittinen murros myllää muodin kenttää – yli 40 suunnittelijaa ja brändiä esittelevä ”Intiimin kosketus” on esillä Designmuseossa.

 

 

Näyttelyssä mukana:

Rolf Ekroth, Venla Elonsalo, The Fabricant, Leevi Ikäheimo, Image Wear, Anna Isoniemi, Juslin Maunula, LAURIJARVINENSTUDIO, Sasu Kauppi, Heidi Karjalainen, Jarno Kettunen, Maria Korkeila, Emilia Kuurila & Sofia Okkonen, Laivi, Henna Lampinen, Ervin Latimer,  Marimekko, Moodmetric, Teemu Muurimäki, Myontec, NaNi, Aapo Nikkanen, Nomen Nescio, Oura, Paintings, Daniel Palillo, Ville Pölhö, Amina Saada, Heli Salomaa, Sami Samaledtin & Timur Samarskiy, Antonina Sedakova, Self-Assembly, Anna Semi, Suunto, Autuas Ukkonen, Wildkind Kids, Vyner Articles

Kohti kestävää kehitystä..

-Ympäristöystävällisiä perinteitä ja tulevaisuuteen

katsovaa kunnianhimoa näkökulmana tekstiili

Tyyne-Kerttu Virkki-Seminaari

20.11. 2020 klo 13-17

HK Pääkirjasto, Auditorio, Kellosilta 9, Pasila

 

 

 

Ohjelma

 

Seminaarin tavoitteet                                                      

-T-K Virkki-Säätiö

 

Muodin kulutus ennen ja nyt                                                          

-Kirsi Niinimäki, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto

 

Korjaamme yhdessä    (en)

-Marium Durrani,tutkija, Aalto-yliopisto

 

Vaate ja AR-teknologia

-Anna Palmén, opintotyö, KOE 2020, Lahden muotoiluinstituutti

 

Pula-ajan käsityöt -Omin käsin-lehden artikkeleissa 1938-1952

Pilvi Keskitalo (pro-gradu), Referaatti

 

Paikka paikan päälle, Kulttuurien museon näyttely

-Ildiko Lehtinen, Ulla Kostiainen

 

Luonnonväriaineet kulttuuriperintönä ja uusina innovaatioina         

-Riikka Räisänen, FT dosentti, BioColour-projekti, Helsingin yliopisto

              

IONCELL -ympäristöystävällisiä tekstiilikuituja puusta ja jätemateriaalista   -Marja Rissanen, tutkija, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu

 

Loppukeskustelu

 

 

 

Aineeton kulttuuriperintö

 

Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Vietämme joulua ja monia muita vuotuisia juhlia, kuorolaulu kiinnostaa kaikenikäisiä, maakunnilla on omat ruokareseptinsä ja lapasmallinsa.


Aineeton kulttuuriperintö yltää kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Näiden pohjalta voi syntyä esineitä, erilaisia esittäviä ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä.

 

Aineettomaan kulttuuriperintöön sisältyy ilmiöitä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvilta toiselle. Kulttuuriperintö on monimuotoista, ja se voi omaksua piirteitä niin naapurikylästä kuin maailman toiselta puoleltakin. Se saa voimansa yhteisöistä ja riippuu niistä, jotka siirtävät tietoa, taitoja ja tapoja eteenpäin. Yhteisöt itse määrittelevät elävän perintönsä arvon ja merkityksen.

Mitä elävää perintöä Suomesta löytyy? Sukella Elävän perinnön wikiluetteloon ja tule mukaan talkoisiin! Mukana jo 140 artikkelia yli 200 yhteisöltä. 

Tahtoa tarvitaan

ja Taitoa tarvitaan

-kirjat 

hintaan 10€ + postikulut

Tilaukset sähköpostitse: virkki-museum [at] kolumbus.fi